Vehviläisenmäki, -mylly ja -joki
Vehviläinen paikannimistössä
Vehviläisenmäki -paikannimen etymologiasta tai miltä ajalta saakka nimi on peräisin ei ole varmuutta. Huhtervun kylässä 1641 on vanhin tiedossa oleva merkintä Vehviläisistä tuolta seudulta. Jaakkiman puolella ei n.1740 jälkeen ole Hiski:n mukaan ollut Vehviläisiä ainakaan tauotta. Paikannimissä entisten asukkaiden nimet elävät pitkään. Kurkijoen Mikrilän kylä, jossa Vehviläisiä on asunut 1646 alkaen kesään 1944 asti on vain n.10km Huhtervun kylästä.
Vehviläisenmäen historia on epäilemättä jotain tekemistä Vehviläisen myllyn kanssa. Olisiko joku Vehviläinen aikoinaan rakentanut tämän myllyn ja antanut nimensä niin Vehvilänjoelle kuin Vehvilänmäellekin.
Seuraava teksti lainattu kirjasta LUMIVAARA - kotiseudun kuvia ja maisemia. Kirjan toimituskunta: Pekka Härkönen - Paavo Särkisilta - Paavo Kiuru. Kustantaja: Lumi-Säätiö. Kirja on painettu Lahdessa 1952 Lahden Kirjapaino- ja sanomalehtiyhtiössä. Lumivaara itsenäistyi Jaakkiman pitäjästä 1924 ja molemmat sijaitsevat Kurkijoen kihlakunnassa Laatokan luoteisrannalla.
Huhtervun kylä
s.295" V e h v i l ä i s e n myllyä sanottiin myös Puustisen eli Romanan myllyksi. Se sijaitsee Huhtervun kylässä Vilpuksenjärven ja Kopekanlammen välissä Vehvilänjoessa lähellä Kopeekkaa. Vuonna 1885 mainitaan myllyn omistajaksi Juhana Kammonen ja vuonna 1895 August Kammonen. Mylly oli käynnissä 4 kk vuodessa. Siinä oli 1 kivipari ja se jauhoi vuonna 1885 30 tynnyriä ruista 651 markan arvosta. Myllyn muina omistajina oli paitsi August Kammonen ( Vilpuksen August), myös Antti Olli ja Juho Kammonen, Juho Puustinen , Vasili Räkköläinen ja veljekset Taneli ja Matti Lätti. Lätin veljeksille jouduttuaan mylly jäi lepäämään."