Jääsken kihlakunnan historia I
Tiedot poimittu kirjasta Jääsken kihlakunnan historia I - vuoteen 1700(Aulikki Ylönen, Jääsken kihlakunnan historiatoimikunta, 1957 Imatra, Forssan kirjapaino)
Tässä 968 sivuisessa kirjassa on erittäin hyvin kerrottu Jääsken kihlakunnan(Jääski, Ruokolahti, Kirvu, Antrea, Vuoksenranta, Rautjärvi, Joutseno) vaiheita esihistoriasta ja maantieteellisistä oloista lähtien alueella aina siellä asuneisiin sukuihin, kyliin ja niiden nimien historiaan. Mm. Useimmat tänäkin päivinä seudulla mainitut kylät, Imatran kaupunginosat ja sukunimet esiintyvät jo ensimmäisissä maakirjoissa 1543. Osa tuolloin esiintyvistä nimistä on pakanuuden ajalta, osa kreikkalais-venäläiseltä ja loput Ruotsin /Rooman kirkon ajalta.
Nautakunta- ja lautamiehiä
Sivulla 265 mainitaan vuodelta 1583 eräänä Ruokolahden nautakuntamiehenä Tahvo Vehviläinen(Staffan Wehviläin’s nötz). S.690 Ruokolahden 1623-1707 lautamiehistön joukossa mainitaan Pekka Heikinpoika Vehviläinen 1624-1642 19 virkavuodella. S.693 Juhana Olavinpoika Tella mainitaan vuosina 1689-1693 5:llä virkavuodella. Tarkempia asuinpaikkoja ei tässä mainittu.
30 -vuotinen sota, Antti Vehviläinen, s.n. 1615 Ruokolahti - k.1638 Dinkelsbühl
S.812 alkaen otsikon ”Vieraalla maalla” alla kerrotaan seuraavaa Ruotsin suurvalta-ajan 30-vuotisen sodan tiimoilta:
”Kesällä 1634 tuli Länsi-Viipurin rykmentin vuoro lähteä sotatantereelle Saksaan. Sen johdossa oli eversti Kasper Ermes. Hän osallistui samana vuonna kuuluisaan Nördlingenin taisteluun, jossa Kustaa Hornin ja herttua Bernhardin johtamat joukot lyötiin ja Horn itse joutui vangiksi. Vihollinen sulki karjalaiset Augsburgiin ja siitä tuli eräs sodan pisimpiä piirityksiä. Vasta 1635 kaupunki antautui ehdolla, että joukot saisivat vapaan lähdön.
Nyt Ermesin joukot kulkivat pohjoista kohden ja asettuivat vielä saman kesänä Magdeburgin varuskuntaan. Kesä 15. Päivänä toimitetusssa katselmuksessa olivat mukana mm. korpraali Tuomas Seitsonen, Antti Vehviläinen, Tuomas Vepsä, Juhana Kesseli, Juhana Pikkarainen, Suni Vaittinen, Martti Läylönen, Eerikki Miikki, Nuuti Myrä(Mykrä, Myyrä? /TV huom.), Sipi Pätinen, Maunu Vesivalo, Antti Utulainen, ja Suni Lottanen, kaikki everstiluutnantti Hans Ritterin komppaniassa(Mankell:Antekningar, s.98;rullor 1635, vol.18 fol. 209-210).
Seuraavan keväänä Magdeburgissa huhtikuun 25. päivänä 1636 päivätyn rullan mukaan oli mainitussa komppaniassa silloin 11 jääskeläistä ja yhdeksen ruokolahtelaista muitten karjalaisten ohella.(rullor 1635, vol.18 fol. 85-87). Kohta tämän jälkeen Magdeburg joutui viholliselle, mutta Ermesin joukot saivat lähteä vapaasti. Ne osallistuivat sitten mm. Wittstockin taisteluun, mikä voitettiin.
Kahta vuotta myöhemmin tapaamme Ermesin joukkoineen vielä Saksassa, Stargardissa, jossa huhtikuun 8. Päivätty rulla kertoo monista kohtaloista. Everstiluutnantti Hans Ritterin komppaniasta puuttuivat seuraavat ”Pyhän Pietarin pitäjäläiset”: Korpraali Hannu Hannupoika Kiiveri(Scriffen), ja Martti Läylönen olivat kaatuneet Wittstockin edustalla, Sipi Moisio hukkunut Torgaussa, Nuuti Antinpoika jäänyt Horburgiin, Esko Repo sairastunut Augsburgissa, missä myös Sipi Ravalti oli menettänyt henkensä, Juhana Pikkarainen oli teloitettu ampumalla ja rumpali Tuomas paennut. Poissa olivat myös seuraavat miehet: Ignata Pärtynpoika oli kaatunut Wittstockissa, Matti Hikipää ammuttu Magdeburgissa, jossa Heikki Matinpoika oli paennut, Pekka Javanainen kuollut Salazissa, Olli ”Tiukesta” jäänyt Nördlingenin taistelukentälle, Antti Vehviläinen Dinkelsbühliin, Matti Suikkanen Donauwörtiin, Klemetti Arponen Hornburgiin, Juhana Siisiä sairastunut Augsburgissa, Pekka Melker kuollut Nürnbergissä, Klemetti Verta Erfurtissa sekä Maunu Antinpoika Augsburgissa Sipi Puton sairastuttua Landbergissä. Juhana Kesseli oli puolestaan kyllästynyt koko sotimiseen ja paennut Augsburgissa(Mankell: Antekningar, s.104-110; Rullor 1638, vol.15, fol.30.32). Läsnä olivat yhä jääskeläiset Suni Lottanen, Olli Komo, Esko Koivujuuri, Matti Ahvonen, Antti Antinpoika Lankinen, Eerikki Miikki ja ruokolahtelaiset Juhana Pellinen, Suni Suninpoika, Eerikki Lempiäinen ja Tuomas Repo.
Kreikkalaiskatolisperäisiä sukunimiä
kirjassa mainitaan 1543-44 maakirjojen mukaan seuraavat(suora lainaus Jääsken kihlakunnan historia I s.476-479)” Andriainen (Andrei)
Jakovainen (Jakko, Jakov, hepr.Jacob)
Siitoinen (Isidor)
Miikki (Miikkula, Nikolai)
Teppanainen (Teppana, Stepan)
Paavilainen ( Paavila, Pavel, kreikk. Paulos)
Kuisma (Kuisma, Kozma, kreikk. Kosmas)
Tiihonen (Tiiho, Tihon)
Kostiainen (Kosti, Konstantin)
Nikkinen, Nikkoinen (Nikko, Niko, Nikolai)
Iljanen (Ilja, hepr. Elias)
Eevanen (Eeva, Ivan)
Vehviläinen (Vehvilä, Feofil)
Hilpainen(Hilippa, Filip)
Lukkainen, (Lukka,Luka, latin. Lucas)
Jyrkinen (Jyrki, Jurij, Georgij, kreikk. Georgios)
Huotari ( Hodari, Feodor)
Riikonen, Rikkonen (Riiko, Rikko, Grigor)
Holappa (holop, orja)
Kyyrö (Kyyrö)
Pajari (pajar, bojar)
Myöhemmissä verokirjoissa tapaamme vielä joukon kreikkalaiskatolista alkuperää olevaa nimistöä, joka on Jääskeen tullut 1500-luvun puolivälin jälkeen. Näistä voisi esimerkkeinä mainita mm. Larinen(Lari, Lauri), Naumanen(Nauma, Naum, hepr. Nahum), Vaskonen(Vasko), Issakka(Issakka, Isak), Kauranen(Kaurila, Gavril), Kontra(Kontratta, Kondratij, Kantarattinen/-TV), Miikkulainen(Miikkula, Michail/TV, Nikolai) jne. Kauppi-nimi, joka esiintyy sukunimessä Kauppinen ja Kirvussa kylännimenä Kauppila, on usein käytetty Jaakon asemasta. Se voinee yhtä hyvin johtua roomalaiskatolisesta Jacobus-nimestä kuin kreikkalaiskatolisesta Kauppi-nimestä. Eräissä tapauksissa se on suoranaisesti tarkoittanut merkinnyt kauppiasta. Vuoksen paikannimistöstä Nissilä on havainnut kreikkalaiskatolisista ristimänimistä aiheutuneita paikannimiä, kuten seuraavat: Anteroisenmäki, Anterniemi 1. Antrealanniemi, kantasana Andria, Andreas, Torokanranta ehkä nimistä Toro, Torokka, kreikk. Dorotheos, venäl. Dorofei, josta myös sukunimi Toropainen on johtunut. Vahvin kerrostuma kreikkalaiskatolisia nimiä on Jääsken kihlakunnan etelä- ja keskiosissa eli Antrean, Kirvun ja Jääsken pitäjissä. Ruokolahdella niitä esiintyy suhteellisen vähän. Pohjoisin kylä on Vehviälä, jonka asutuksen ei välttämättä tarvitse olla Jääsken pokosta-ajan perua, vaan myöhemmän asutussiirron kautta syntynyt. Nimikerrostuma on siksi vahva ja hyvin kehittynyt lähinnä Vuoksen ympärille (Antreala, Kostiala, Eevala, Kyyrölä, Teppanala, Jakola, Siitola), että sillä on täytynyt olla vuosisataiset perinteet aina 1200-luvulle asti. Tällöin on Jääsken ensimmäinen kirkko rakennettu sille paikalle, josta Kirkonkylän nimi (nyk. Lesogorskij/-TV) on muistona ja joka sijaitsi ikivanhan asutusalueen keskellä. ”